lauantai 27. heinäkuuta 2013

Keskiaikajalkinekurssin satoa ja Valkoisen Käden tulevaisuudennäkymiä

Keskiaikajalkinekurssi Kankaanpään Opistolla oli verraton menestys. Ensimmäinen omakätinen (pun intended) kurssini, jonka onnistumisesta leijonanosa kunniaa jaettakoon puolisolleni ja käsityöopettajalle Helena Vuoriolle. Kurssi ei olisi ollut kuitenkaan mitään ilman innokkaita, oppimishaluisia ja positiivisia opiskelijoita.

Maanantaista perjantaille kestävälle kurssille osallistui 15 henkeä, kaikki verrattain erilaisista taustoista. Mukaan mahtui niin entistä kuin tulevaa suutaria, entistä kenkätehtaan mallimestarin apulaista, OKL:n tekstiilityön lehtoria, vasta-alkajaa ja lähinnä tekstiilitöitä aiemmin tehneitä. Kaikkia kuitenkin yhdisti suunnaton innokkuus, hyvä, positiivinen asenne ja kunnioitus käsityöläisyyttä kohtaan.
 
Sovitekenkä kernieläimen nahasta
Helena neuvoo kaavoitusta
Omien mallien suunnittelu oli jännittävää!
 Kurssi alkoi pienillä kalvosulkeisilla, eli powerpoint-esityksellä. Käsittelimme yleisluontoisesti jalkinetermistöä, eroja nykyjalkineen ja keskiaikaisen välillä, jalkinemalleja, materiaaleja, suomalaisia löytöjä, työkaluja, ompelua, erilaisia saumarakenteita, mallisuunnittelua, kaavoitusta, koekengän valmistusta jne. Eli nopea kaato informaatiota, jotta päästään hommiin mahdollisimman pian.

Harjoittelimme ensin vähän suutarinompeleen tekoa, jotta työkalut, materiaali ja menetelmät tulisivat tutuiksi. Kun kaikki olivat saaneet kokeilla käsinompelua, aloitettiin mallin suunnittelu. Kurssilaiset tekivät joko omia malleja tai käyttivät valmiita kaavoja. Käyttämämme menetelmät omaksuttiin nopeasti ja helposti.
Nahan leikkausta, huom: oikeat leikkaussuunnat ja hukkapalojen minimointi!
Tiistaina, kun koekengät valmistuivat, pääsimme tekemään kaavamuutoksia ja leikkaamaan nahkaa. Käytimme erivahvuisia kasvisparkkeja, 1,4mm - 2,2mm päällisiin ja 3,5mm parkkia pohjiin. Osa teki kenkänsä kääntökenkinä, osa ulostaittuvalla ulkosaumalla (pohjan osalta).

Menemättä nyt juuri enempää kurssin sisältöön, voisin kertoa vähän fiiliksistä, joita jäi käteen. Ensinnäkin olin vallan imarreltu, kun Helenan entinen opettaja Savonlinnan OKL:sta kehui minua luonnonlahjakkuudeksi opettajana. Olen aiemmin lähinnä opettanut armeija-aikaan alaisilleni sissisodankäyntiin liittyviä juttuja, poliisikoulussa iltapuhteena vähän painia vertaisilleni, mutta käsityöopetus on ollut kyllä todella vähissä ennen tätä. Tosiasia kuitenkin on, että nautin siitä kovasti. Olen hemmetin innoissani hienojen asioiden luomisesta ja saan siitä itse todella paljon. Se, että voin auttaa muita innostumaan näistä asioista ja kehittymään käsityöläisinä, on hienoa. Ja vaikka keskiaikajalkineet ovat sinänsä yksinkertaiset ja mutkattomat verrattuna nykyaikaisiin high-tech-jalkineisiin, niin prosentuaalisesti pieni on se ryhmä maailmassa, jotka tarvittaessa valmistavat istuvat, toimivat ja hyvännäköiset jalkineet. Meidän kurssilaiset kuuluu siihen ryhmään ja olen heistä todella ylpeä!

Kurssin idea ei ollut tehdä rekonstruktioita historiallisista malleista, vaan soveltaa niiden suunnittelu- ja valmistus periaatteita. Eli jos joku kysyisi, että ovatko kaikki nämä historiallisesti täysin autenttisia malleja, niin vastaus on ei. Emme parkinneet itse nahkoja, emme valmistaneet itse lankoja, emmekä ommelleet luuneuloilla tai sianharjaksilla, emmekä värjänneet nahkoja verihelttaseitikillä. Käytimme nykyaikaisia materiaaleja, kuten teollisesti kasvisparkittua nahkaa, narvivärejä, vahattua polyesterlankaa jne. Eli noudatimme käytännöllisyyden ja aloittelijaystävällisyyden periaatteita - emmehän olleet tekemässä näitä mitään museota varten.

Kaiken kaikkiaan, kurssi oli menestys ja näitä tullaan pitämään jatkossakin. Seuraava varmistunut kurssi on Helenan pitämänä Äänekosken Kansalaisopistolla tammikuussa 2014.

Lopuksi voisin kertoa hieman tulevaisuudesta, behold! Olen perustamassa Mannilan Kyläsuutarin kanssa yhteistä pajaa Jyväskylään syksyllä 2013 ja alamme valmistaa jalkineita. Tähän liittyen tulen tekemään erillisen blogin, joka keskittyy nykyaikaisiin jalkineisiin. Näin ollen täällä aiemmin nähdyt kenkä-postaukset jäävät lajinsa viimeisiksi ja Valkoinen käsi niin blogina kuin toiminimenä tulee keskittymään keskiaika-, koru- yms töihin, jotka eivät liity nykyaikaisiin mittatilaus- tai ortopedisiin jalkineisiin. Tulevalla pajallamme Jyväskylän Palokassa saatetaan joskus pitää myös tämänkaltaisia kursseja, jos innokkaita riittää ja aikaa on.

Eräskin Säykkiläinen teki oikein viikatut reunat varren suuhun! 

Kurssilla ehdittiin myös tehdä oheistöitä

Värjäri vauhdissa

Nyylausta, eli reunan tiivistystä ja kiillotusta uritetulla puupalikalla

Simo näyttää, miten liiat leikataan pois koukkuteräveitsellä

Kaikki sai kengät valmiiksi ja niistä tuli todella hienoja!